Kukaan ei putoa, kukaan ei toivu, kiinnostaako ketään?

Kukaan ei putoa, kukaan ei toivu. Kiinnostaako ketään?

Käsiini osui 2016 laadittu Tampereen huumehoitopalveluiden hankintasopimus. Teksti on karua luettavaa ja sopimuksen seuraukset ovat vielä karumpaa katseltavaa.

Sopimuksen tavoitteiksi määriteltiin

Hyvinvoinnin lisääntyminen yksilötasolla

Haittojen vähentäminen yhteiskunnassa

Kustannusten tehokkaampi käyttö

Hyvältä kuulostaa, eikö? Yksi asia häiritsee. Tavoitteista puuttuu kokonaan huumeiden käytön lopettaminen.

Vanha kunnon keppiä ja porkkana toimii aina

Tavoitteiden toteutumista tulee mitata, jotta kaikki tietävät millainen hyöty palveluista seuraa tilaajalle. Hankintasopimuksen mittareiksi määriteltiin muun muassa asiakkaiden hoidossa pysyminen. Tavoitteeksi määriteltiin 80% asiakaspysyvyys. Kunnianhimoinen tavoite. Hyvä!

Jotta palveluntuottajat ovat varmasti motivoituneita tavoitteeseen tilaaja päätti keskittyä ulkoisen motivaation vahvistamiseen laatimalla innovatiivisen bonusmallin. Wau!

Asiakaspysyvyydestä maksetaan siis erillinen bonus

Tavoitetason (80%) ylittämisestä maksetaan seuraavasti:

81-85% asiakkaista pysyy palvelussa = bonus 3000€

86-90% asiakkaista pysyy palvelussa= bonus 10 000€

91- 95% asiakkaista pysyy palvelussa= bonus 15 000€

96-100% asiakkaista pysyy palvelussa= 30 000€

Jotta tämä huikean ainutlaatuinen ja innovatiivinen hankintasopimus varmasti vahvistaa palveluntuottajan motivaatiota saavuttaa tavoitteensa, sopimukseen sisällytettiin toinen ulkoisen motivaation tukipilari sanktiojärjestelmä. Jess!

Tavoitetason (80%) alittamisesta sanktiot ovat seuraavat:

79-75% asiakkaista pysyy palvelussa= sanktio on 3000€

74-70% asiakkaista pysyy palvelussa= sanktio on 10 000€

69-65% asiakkaista pysyy palvelussa= sanktio on 15 000€

64-60% asiakkaista pysyy palvelussa= sanktio on 30 000€

Miten luulet tällaisen sopimuksen vaikuttavan palveluntuottajan toimintaan? Aivan oikein. Asiakkaat pidetään palvelun piirissä keinolla millä hyvänsä.

Tavoitetta alleviivatakseen Tampere päätti nimetä huikean, uuden aikakauden huumehoidon mallinsa Kukaan ei putoa- malliksi.

Palveluntuottajat esittelivät asiakaslähtöistä malliaan julistamalla muun muassa ”meillä retkahduksista ei rangaista”. Kiva. Käytännössä saman asian olisi voinut ilmaista ”meillä voit käyttää päihteitä ja myydä huumeita, eikä kukaan puutu asiaan”. Palveluntuottajat ilmoittivat, että asiakkaan kanssa laaditaan aina yksilölliset tavoitteet, mutta ne voivat vaihdella päihteidenkäytön taajuudesta riippuen. Toisin sanoen päihderiippuvuus määrittelee asiakkaan tavoitteet, eikä toisin päin.

Jotta ulkoisen motivaation porkkana- vaihtoehto olisi vielä houkuttelevampi, sopimukseen sisällytettiin asiakkaiden ”hoitosuunnitelmassa” etenemisestä palkitseminen. Huom! Nyt ei puhuta asiakkaan palkitsemisesta vaan… aivan oikein. Palveluntuottajan palkitsemisesta.

Mikäli asiakkaat etenevät ”hoitosuunnitelmassaan” sopimuksessa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti palveluntuottaja saa lisää rahaa. Mikäli tavoitteet alitetaan palveluntuottaja maksaa sanktioita. Vähintään 50% jatkopalveluihin edennyttä asiakasta rikastuttaa palveluntuottajan kassaa 500€ kertakorvauksena/ asiakas. Tavoitteena 100 palveluihin edennyttä asiakasta (500€ x 100= 50 000€/ vuosi) . Mikäli tavoite ei toteudu palveluntuottaja maksaa sanktiota 250€/ asiakas.

Jatkopalvelut määriteltiin seuraavasti:

Palkkatyö

Koulutus

Työkokeilu

Kuntouttava työtoiminta

Psykiatrinen avohoito

Kuntoutuskurssit ja selvitykset (Kela)

Muu sijoittaminen- varusmies- tai siviilipalvelu

Muu sijoittaminen- hyväksytään yhdessä tilaajan kanssa

Suunnitellusti toisen palveluntuottajan palveluihin

Päihteetön vähintään puolen vuoden jakso/ asiakas

Kokemusasiantuntijaksi/ vertaiseksi eteneminen

Kiinnittyminen kolmannen sektorin mielekkääseen toimintaan

Eteneminen C- hepatiitin hoitoon

Toipuminen

Käytännössä Tampereelta lakkautettiin lähes kaikki toipumiskeskeistä päihdehoitoa tarjoavat päihdehoidot ja asiakkaat ohjattiin kahteen avohoitoa tarjoavaan yksikköön, joiden ensisijainen hoitomuoto on opiaattiriippuvaisten korvaushoito. Yksiköt auttavat asiakkaita päihteettömän elämän sijasta ainoastaan elämänlaadun parantamiseen.

Päihderiippuvuudesta toipuminen listattiin bonusjärjestelmän loppupäähän, mutta hankintasopimuksen ensisijaisena tavoitteena oli hyvinvoinnin lisääminen yksilöllä.

Miksi minun pitää kaivella vanhoja? Koska nyt on kulunut 9 vuotta sopimuksen laatimisesta. Mitä sillä on saatu aikaiseksi? Palveluntuottajien kassaan on kertynyt miljoonia euroja, mutta huumeriippuvuudesta toipuminen on yhä vaikeampaa ihmisille. Tällainen järjestelmä on täysin järjenvastainen, kun puhumme hoitamattomana ennenaikaiseen kuolemaan johtavaan sairauden hoitamisesta. Huolestuttavinta on ollut nähdä, ettei kukaan ole kunta- tai hyvinvointialueiden päättäjistä ole vaatinut järjestelmän uusimista. Kovan luokan lääkebisnestä pyörittävät palveluntuottajat ovat saaneet mellastaa vuodesta toiseen mielensä mukaisesti, sitoen yhä nuoremmat asiakkaat vuosiksi järjestelmäänsä.

Toipumiskeskeisiä päihdehoitoja jaksetaan haukkua kalliiksi, mutta paljonko tällaisen järjestelmän ylläpitäminen tulee todellisuudessa maksamaan yhteiskunnalle. Palataan siihen seuraavassa kirjoituksessa.